kouluruokala

Rasvatonta maitoa ja kasvimargariinia – ravitsemussuositukset pohjana päiväkoti- ja kouluruoalle

Suomalaisten lasten ruokailutottumuksissa suurimpia haasteita ovat liian vähäinen kasvisten määrä ja liiallinen sokerin ja suolan saanti sekä kovien rasvojen osuus. Koulu- ja päiväkotiruokailussa ravitsemussuositukset on otettu huomioon, mutta se miten lapsi lautasensa täyttää, on jokaisen omalla vastuulla.

Turun alueen kouluissa ja päiväkodeissa lapset saavat päivittäin terveellisen ja ravintorikkaan ruoan. Ruokalistat pohjautuvat ravitsemussuosituksiin: varhaiskasvatuksen ruokailusuositus vuodelta 2018 ja vuotta aiemmin päivitetty kouluruokailusuositus ovat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan koostamia. Suositukset ohjaavat elintarvikehankinnoista lähtien aina ruokalistojen suunnitteluun. koulu- ja päiväkotiaterioista 80 prosenttia täyttääkin sydänmerkki-kriteerit.

– Yksi merkittävimmistä kriteereistä on kokonaisrasvan ja -suolan määrä. Monet ihmettelevät, miksi kouluissa on aina tarjolla pelkästään rasvatonta maitoa ja leipärasvana kasvipohjaista margariinia. Ne pohjautuvat ravitsemussuosituksiin, joita noudatamme hyvin tarkasti, Arkean ravitsemusasiantuntija Maarit Ketola kertoo.

Suomalaisten lasten ravitsemuksessa suurimmat haasteet ovat yleisesti samoja kuin aikuisillakin. Aikuiset vastaavat tyypillisesti perheen ruokahuollosta ja tekevät ruokavalinnat kotiin. Samat ravitsemushaasteet koskevat usein koko perhettä. Suomalaisten lasten ruokailutottumuksista on melko vähän tutkimustietoa. Tiedetään, että alle 1-vuotiaan lapsen ruokavalio on lähempänä suositusta, mutta lapsen täytettyä vuoden ja siirryttyä muun perheen kanssa saman ruokapadan ääreen alkaa ruokavalion laatu heikentyä. Lisäksi tiedetään, että päivähoidossa olevilla lapsilla ruokavalio on monipuolisempi ja terveellisempi kuin kotihoidossa olevilla lapsilla.

HAASTE 1: LIIKAA KOVAA RASVAA

Lasten pitäisi raada ravinnosta enemmän pehmeitä rasvoja. Kalojen lisäksi niitä saa muun muassa kasviöljyistä, mutta niitä ei välttämättä osata käyttää tarpeeksi monipuolisesti ja riittävästi useimmissa perheissä. Muutoksen saa tehtyä helposti, kun ottaa ruoanvalmistuksessa käyttöön suomalaisen rypsiöljyn ja vaihtaa leivän päälle kasvimargariinin. Salaatinkastike on helppo sekoitella itse rypsiöljystä, mausteista ja sitruuna- tai limemehusta.

– Öljyn käyttöä saa monipuolistettua ja lisättyä, kun lautaselle valitsee öljyssä marinoituja kasviksia ja uunijuureksia. Myös kala on loistava pehmeiden rasvojen lähde, mutta harvassa perheessä sitä kuitenkaan syödään kahdesta kolmeen kertaa viikossa.

Ketolan mielestä suomalaiset tarvitsevat rasvojen käytössä ryhtiliikkeen, sillä rasvan laadussa on menty huolestuttavampaan suuntaan. Hän rohkaisee jokaista miettimään, mitkä asiat toistuvat arjen ruokailussa ja miten niitä voisi korvata terveellisemmillä valinnoilla.

– Mikään ei kuitenkaan ole mustavalkoista. Joustavuutta saa ja pitääkin olla.

HAASTE 2: LIIKAA SUOLAA JA SOKERIA

Lapsilla, kuten aikuisillakin, on luontainen mieltymys makeaan. Se saadaan jo äidinmaidossa. Ravitsemussuosituksissa määritellään, että sokerin osuus saisi olla alle kymmenen energiaprosenttia kokonaisenergiansaannista. Lapset saavat sokeria tyypillisesti mehuista, mutta niiden lisäksi piilosokeria löytyy esimerkiksi valmiiksi maustetuista jogurteista ja viileistä sekä välipalatuotteista. Lapsille suunnatut tuotteet saattavat olla melkoisia sokerisyöppöjä.

– Kannattaa hankkia maustamatonta rasvatonta jogurttia ja makeuttaa se itse esimerkiksi marjoilla, banaanilla ja hedelmäsoseilla, Ketola vinkkaa.

ruokalautanen
Kouluissa lapsia ohjataan oikeanlaiseen lautasmalliin ruokalan seinillä olevien julisteiden avulla. Myös opettajilla on oma roolinsa ruokakasvatuksessa.

Suolan määrän vähentäminen on iso haaste niin lapsille kuin aikuisillekin. Aikuisille suositeltu suolamäärä vuorokaudessa on viisi grammaa, alle vuoden ikäisille lapsille ei suositella lisättyä suolaa ollenkaan ja leikki-ikäisille suositus on 3–4 grammaa vuorokaudessa. Ketolan mukaan saanti ylittyy herkästi. Vaikka ruoanvalmistuksessa lisätyn suolan määrä olisikin maltillista, niin piilosuolaa löytyy esimerkiksi leivistä, lihavalmisteista, juustoista ja valmisruuista. Sydänmerkki ohjaa muun muassa suolan osalta valitsemaan tuoteryhmästä vähäsuolaisemman tuotteen. Huomioitavaa on, että Sydänmerkki on kaupallinen kriteeri, joten ilman merkkiä olevia, kriteerit täyttäviä tuotteita löytyy myös kaupoista. Tällöin on syytä kiinnittää katseensa pakkausmerkintöihin ja tuotteen ravintosisältötietoihin.

HAASTE 3: LIIAN VÄHÄN KASVIKSIA

Suomalaiset syövät edelleen liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Suositeltava määrä on karkeasti viisi oman nyrkin kokoista annosta päivässä. Määrässä riittää kirittävää niin aikuisilla kuin lapsillakin, sillä viidestä annoksesta toteutuu keskimäärillä laskettuna vain puolet. Kasvikunnan tuotteita pitäisi löytyä jokaiselta päivän aterialta, ja niihin lasketaan vihannesten ja juuresten lisäksi myös marjat ja hedelmät.

– Vanhempien kannattaa muistaa ainakin talvisin pakastealtaiden valikoimat. Niistä löytyy helposti, nopeasti ja edullisesti vaihtoehtoja kasvisten lisäämiseen arkiruokailussa, Ketola vinkkaa.

Koska kouluissa ja päiväkodeissa tarjottava ruoka perustuu suosituksiin, ovat edellä mainitut haasteet niissä ratkottu Arkean ammattilaisten toimesta. Askeleet ovat siis kunnossa, mutta se miten lautasen sisällön koostaa, on jokaisen lapsen omalla vastuulla. Yläkoulussa lapset syövät keskimäärin huonosti, alakouluissa ja lukioissa paremmin.

Maarit Ketola
Koulu- ja päiväkotiruokaa suunnitellessa lähdetään liikkeelle laadukkaista raaka-aineista. Ennen kuin ruoka päätyy lasten lautasille huomioidaan muun muassa vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmia elintarvikehankinnoissa.

– Ruokakasvatus on yksi iso osa ravitsemussuosituksia, joten hoitajat, opettajat ja muu henkilökunta ovat suuressa roolissa niiden noudattamisessa. Lapsen hoito- tai koulupäivästä vastuussa olevien aikuisten tulee yhteistyössä varmistaa, että lapset osallistuvat ruokailuun ja osaavat valita lautasmallin mukaisen ja riittävän ateriakokonaisuuden. Omalla asenteella ja ohjauksella on toisin sanoen iso merkitys, Ketola sanoo.

Katso Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokailusuositukset (Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus - Terveyttä ja iloa ruoasta ja Kouluruokailusuositus – Syödään ja opitaan yhdessä) Ruokaviraston sivuilta osoitteesta http://www.ruokavirasto.fi/