Kasvissosekeitto

Puheenvuoro: Hiilineutraalius nousee kouluruuan ravitsemustavoitteiden rinnalle

Suomalaista kaikille maksutonta kouluruokaa voidaan pitää suoranaisena ihmeenä ja kouluruoka-alan ammattilaisia ihmeidentekijöinä. Koko maan keskihinta kouluruokailulle on alle kolme euroa päivässä ruokailijaa kohden päivässä. On todellinen tehokkuusihme, että tällä rahalla katetaan merkittävä osa koululaisten päivittäisestä energiantarpeesta terveellisesti ja monipuolisesti – Turussa nyt myös aiempaa ilmastoystävällisemmin tiellä kohti hiilineutraalia kouluateriaa.

Maksuton ja monipuolinen kouluruoka on ollut vuosikymmeniä ikään kuin itsestäänselvyys, jota korona-aika horjutti. Poikkeusolosuhteissa monissa perheissä ymmärrettiin konkreettisesti, miten maksuton kouluruoka vaikuttaa perheiden arkeen ja talouteen. Ravitsemuksellisesti monipuoliseksi suunniteltu kouluateria kattaa noin kolmasosan koululaisten päivittäisestä energiantarpeesta.

Tänä päivänä maksuttoman kouluruuan piirissä Suomessa on noin 900 000 lasta tai nuorta – yksin Turun kaupungissa kouluruokaa nauttivia päiväkotilapsia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita on noin 25 000. Ruokamenot perheissä ovat kasvaneet ja korona-aika korosti, minkälaisen loven kouluruuan puuttuminen voi pahimmassa tapauksessa tehdä myös perheiden talouteen.

Maksuton kouluruoka on etuoikeus. Suomi ja Ruotsi ovat edelleen maailman ainoat maat, joissa kouluruoka on täysin maksutonta. Laki maksuttoman kouluruuan tarjoamisesta säädettiin Suomessa jo vuonna 1943 – ensimmäisenä maailmassa. Oppivelvollisuuskoulujen oppilaille maksuton kouluruoka on tarjottu vuodesta 1948 lähtien ja vuodesta 1977 lähtien tämä etuoikeus tuli kaikille peruskoululaisille.

Suomi on niittänyt kiitosta koulutuksen kansainvälisenä kärkimaana ja suomalaislasten oppimistulokset ovat olleet huippuluokkaa. Epäilemättä tärkeä menestyksen taustalla vaikuttava tekijä on ollut maksuton kouluruoka.

Kouluruuan kehittäminen on jatkuvaa työtä, jonka reunaehdot tulevat alati kiristyvästä kuntataloudesta. Pelkkien ravitsemuksellisten tavoitteiden rinnalle on vuosien varrella tullut monenlaisia toiveita ja tavoitteita, joista viimeisimpänä ilmastotavoitteet.

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Tämä edellyttää myös kouluruuan hiilineutraaliustavoitteiden täyttymistä. Turun kaupungin palveluntuottajana Arkea on sitoutunut tähän.

Arkea toteutti viime keväänä kokeilujakson, jonka aikana kahden turkulaisen koulun – Cygnaeuksen koulun ja Mikaelin koulun – oppilaat ja opettajat pääsivät maistamaan ja kertomaan mielipiteensä vanhojen tuttujen kouluruokien uusista ilmastoystävällisemmistä versioista.

Naudanlihan osuuden pienentämisellä on suuri vaikutus kouluruuan hiilijalanjälkeen, mutta se vaikuttaa vain vähän ruuan makuun tai koostumukseen. Siten ruuan maistuvuus säilyy ja myös hävikki saadaan pidettyä alhaisena, mikä on niin ikään tärkeää ilmastovaikutusten näkökulmasta.

Kokeilujakson aikana oppilailta, henkilökunnalta sekä lasten huoltajilta kysyttiin mielipiteitä sekä palautteita uusista ateriaversioista. Näiden palautteiden pohjalta aterioita on kehitetty edelleen. Palaute oli hyvää ja syksyn aikana hiilijalanjäljen pienentämistä jatketaan edelleen, kun Turun koulujen ja päiväkotien ruokalista uudistuu syyslukukaudelta alkaen.

Kouluruuan ilmastovaikutusten vähentäminen on vuosien pitkäjänteisen ja määrätietoisen työn tulosta. Käytännössä yksittäisen naudanlihaa sisältävän kouluaterian hiilijalanjälki laskee jopa puoleen erityisesti vähentämällä naudan jauhelihaa ja lisäämällä kalaa ja broilerin jauhelihaa ruokalistalle. Kasvisruokien määrää ei lisätä ja suosituimmat ruuat pysyvät edelleen koulujen ruokalistoilla.

Maksuton kouluruoka on kiistatta asia, josta suomalainen yhteiskunta voi olla ylpeä. Kun ilmastoystävällisyystavoitteet huomioidaan koulujen ruokalistalla, voi jokainen lapsi ja nuori samoin kuin heidän huoltajansa olla ylpeä myös siitä, että etuoikeus, josta suomalaiset koululaiset nauttivat lähes ainoina maailmassa, on myös vastuullisesti tuotettu.

Kirjoittaja on Arkea Oy:n toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi