lisäaineet

Lisäaineet lasten lautasilla

Lisäaineet päiväkoti- ja kouluruoassa mietityttää joskus lasten vanhempia. Ne eivät ole kuitenkaan aina pahasta, toteaa Arkean ravitsemusasiantuntija Maarit Ketola.

Arkea saa tasaisesti palautetta lasten vanhemmilta päiväkoti- ja kouluruoan sisältämistä lisäaineista. Yleinen käsitys on, että lisäaineet ovat lähtökohtaisesti aina huonoja ja lisäaineeton, puhdas ruoka olisi tavoiteltava asia.

– Lisäaineella on kuitenkin aina jokin toivottu tehtävä elintarvikkeessa, mitä haluaisin tuoda enemmän esille, Arkean ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti, Maarit Ketola kertoo.

Lisäaineet parantavat makua, rakennetta, väriä ja säilyvyyttä

Lisäaineet lisätään elintarvikkeisiin tarkoituksella ja niillä on aina jokin haluttu teknologinen vaikutus. Lisäaineet estävät elintarvikkeiden haitallisten mikrobien kasvua ja parantavat siten niiden säilyvyyttä. Lisäksi osa lisäaineista vaikuttaa tuotteen rakenteeseen, ulkonäköön tai väriin. Lisäaineilla myös varmistetaan elintarvikkeiden maku, ravitsemuksellinen laatu ja turvallisuus koko tuotteen myyntiajan.

– Esimerkiksi emulgointiaineiden avulla levitteet säilyttävät tasaisen rakenteensa ja happamuudensäätöaineet säätävät tuotteen happamuuden tasolle, jossa homeiden ja hiivojen kasvu vaikeutuu ja tuotteen säilyvyys sekä turvallisuus parantuvat, Ketola kertoo.

Elintarvikelisäaineiden turvallisuus arvioidaan aina ennen käyttöön hyväksymistä ja niiden käytöstä määrätään lainsäädännössä. Lisäaineita on kolmenlaisia: luontaisia, luontaisen kaltaisia ja keinotekoisia. Luontaiset lisäaineet eristetään kasvi- tai eläinperäisistä raaka-aineista, kuten munankeltuaisessa ja soijassa esiintyvä lesitiini. Luontaisen kaltaiset, kuten askorbiinihappo, puolestaan valmistetaan kemiallisesti, mutta niiden rakenne on samanlainen kuin luonnossa esiintyvillä lisäaineilla. Keinotekoiset lisäaineet ovat kemiallisesti valmistettuja yhdisteitä, ja näihin lukeutuu esimerkiksi makeutusaineena tunnettu aspartaami.

Lisäaineiden saanti Suomessa turvallisella tasolla

Maarit Ketola toteaa, että Suomessa sekä aikuisten että lasten lisäaineiden saanti on selvitysten mukaan turvallisella tasolla, kun tarkastellaan saantia väestötasolla. Elintarvikkeet sisältävät lisäaineita sitä enemmän, mitä pidemmälle ne ovat jalostettuja. Esimerkiksi tuore liha ja kala, maito, kaurahiutaleet ja täysmehu eivät sisällä lainkaan lisäaineita, mutta palvikinkussa, sillifileissä, maustetuissa jogurteissa, leivässä, mehutiivisteessä ja suklaassa niitä on jo enemmän.

– Makkaroissa, jäätelössä, valmiissa kääretortussa ja virvoitusjuomissa lisäaineita on jo paljon ja huippulukemiin ne nousevat hyvin pitkään prosessoiduissa tuotteissa, esimerkiksi lihaliemivalmisteessa, vanukkaissa, pakatuissa leivoksissa, kevytvirvoitusjuomissa ja karkeissa, Ketola listaa.

Lisäaineissa olennaista on kuitenkin käyttömäärä – miten paljon tiettyjä tuotteita ja ruoka-aineita syödään ja syödäänkö niitä päivittäin. Tärkeä on kuitenkin muistaa, että kaikki aineet, myös välttämättömät ravintoaineet, voivat olla haitallisia liikaa nautittuna.